Tarina

Kahdeksankymmentä-luvun lopulla päätimme rakentaa Jurvan Lintukankaalle, kuultuamme, että metsämme rajalle aletaan rakentaa moottorirataa ja hevosten harjoitusrataa. Arvelimme, että molemmista radoista tulee olemaan meille hyötyä, kuten sitten hiljalleen kävikin.

Lintukankaan metsä oli jäänyt meille Jorman äidin Martan perintönä, kun Martan isoäiti oli lähtenyt Amerikkaan 1900- luvun alussa lapsineen miehensä kuoltua. Martan isä Eino oli vain vuoden ikäinen, joten hänet jätettiin enonsa hoiviin. Eno pojan saatuaan päätti kuljettaa pojan reppuselässä kahdeksan kilometrin matkan asumukselleen Lintukankaalla.

Rakensimme metsittyneelle tilalle ensin pikkuruisen mökin, tallin ja kaksi pikkumökkiä ratsastusleiriläisille. Hevosia ja poneja oli parhaimmillaan tusina, ja leirejä kesässä kymmenkunta. Ratsastuskenttänä toimi alkuun vain hiekkainen tien pätkä joka kiersi keskellä pihaa ollutta mäntyä.

Vuonna 1989 alkoi Botniaringin moottoriurheilualueen rakentaminen ja sen seurauksena meillekin alkoi tulla motoristejä kysymään yösijaa, minkä takia yritysideamme alkoi ja uudistukset tehtiin.

Viimeisiä ratsastusleirejä pidettiin 2005-6. Sängyt uusittiin miespituudelle sopiviksi. Aamiaistilat oli pakko rakentaa kiireesti ja yöpymistiloja lisättiin joka vuosi. Nyt vuodepaikkoja on viitisenkymmentä.

Hevosia on vielä jäljellä kaksi muistuttamassa meitä ratsastustallin ajoista.

Vuosien saatossa bisnes on vaihtunut elämäntavaksi ja jo aikuiset lapsemme Jonna ja Santeri jatkavat työtämme.

Margit ja Jorma